Vintage-kellot: taskukellot, rannekellot, antiikkikellot

Vintage-kellot syntyivät ajalla, jolloin kellosepät kokosivat koneistot käsin ja säätivät tarkkuuden sekunnin murto-osiin asti. 1920-luvulla taskukello oli yhä yleisempi valinta kuin rannekello, ja monessa puvunliivissä oli oma taskunsa kellolle sekä nappiin kiinnitettävä ketju. Tämä valikoima kokoaa yhteen vintage-kellot ja antiikkikellot 1920-1980-luvuilta: käsivedolla toimivat koneistot, messinki- ja kromiteräskuoret sekä nahkarannekkeet, jotka on tarkastettu ennen myyntiin päätymistä.

Vintage-kellot ja antiikkikellot: koneisto, kotelo ja alkuperä

Suurin osa 1900-luvun alkupuolen kelloista käyttää käsivedolla toimivaa koneistoa, jossa jousi viritetään kruunusta 15-30 kertaa vuorokaudessa käytöstä riippuen. Automaattikoneistot yleistyivät vasta 1950-luvulta eteenpäin, kun ranteen liike alkoi virittää jousen rotorin kautta ilman käsin kääntämistä. Kotelot valmistettiin useimmiten messingistä tai kromatusta teräksestä; kultauksen kuluminen vuosikymmenten varrella ei ole vika, vaan merkki esineen iästä ja käytöstä.

Taskukellon ketjun pituus vaihteli tyypillisesti 30 ja 45 senttimetrin välillä sen mukaan, kiinnitettiinkö se liivin napinläpeen vai housujen vyölenkkiin. Gusset-kellot ja taskukellot tässä valikoimassa säilyttävät alkuperäisen ketjunsa aina kun se on mahdollista, ja koneisto puhdistetaan ennen kuin kello lisätään myyntiin.

Miten tunnistaa 1920-1940-lukujen rannekello?

Kellotaulun numerointi kertoo iästä paljon: roomalaiset numerot ja pienempi sekuntitaulu kello kuuden kohdalla ovat tyypillisiä 1930-luvun malleille, kun taas art deco -vaikutteiset suorakulmaiset kuoret yleistyivät samassa vuosikymmenessä. Lasi oli tuolloin lähes poikkeuksetta akryyliä, ei mineraalilasia – se naarmuuntuu helpommin, mutta sen voi kiillottaa käsin ilman erikoisvälineitä. 1950-luvun mallit siirtyivät usein ohuempiin, pyöreämpiin koteloihin, kun taas 1960-1970-luvun rannekellot toivat mukanaan paksummat rannekkeet ja ensimmäiset päivämääräikkunat.

Tarkistamme jokaisesta kellosta kolme asiaa ennen kuin se päätyy valikoimaan:

• koneiston käyntitarkkuus vähintään 48 tunnin testijakson ajan
• kotelon ja kellotaulun alkuperäisyys, ilman jälkiasennettuja osia
• rannekkeen tai ketjun kunto ja lukkojen toimivuus

Rannekello vai taskukello – kumpi sopii sinulle?

Taskukello kuuluu kolmiosaisen puvun kanssa käytettäväksi – liivin tasku ja ketju ovat osa samaa asukokonaisuutta kuin kalvosinnapit ja solmio. Jos etsit pukukokonaisuutta, joka tukee tätä valintaa, vintage-puvut ja kalvosinnapit tästä valikoimasta on ajoitettu samalle vuosikymmenelle. Rannekello puolestaan toimii paremmin arjessa: se ei vaadi liiviä eikä erillistä taskua, ja 1960-1980-lukujen mallit ovat useimmiten vedenkestävämpiä kuin niitä edeltäneet 1930-luvun kellot, joiden koteloissa ei vielä ollut tiivisteitä ranteen ja kruunun välissä.

Vintage-rannekellon ja antiikkikellon huolto

Mekaaninen kello tarvitsee huollon 3-5 vuoden välein, vaikka se kävisi näennäisesti oikein. Koneiston öljyt kuivuvat hitaasti, ja kuivunut öljy lisää kitkaa ja kulumista rattaiden hampaissa. Emme lisää valikoimaan kelloa, jonka koneisto ei ole käynyt vakaasti vähintään kahden vuorokauden testijakson ajan, ja jokaisen kellon mukana kerrotaan sen arvioitu vuosikymmen sekä tunnetut korjaukset.

Jos etsit lahjaa jollekulle, joka arvostaa historiaa enemmän kuin uutuutta, klassinen rannekello tästä valikoimasta toimii yhtä hyvin arkeen kuin juhlaan. Vintage-kello ei kulu käytössä samalla tavalla kuin uusi kello – se on jo osoittanut kestävänsä vuosikymmeniä, ja seuraava kantaja jatkaa siitä, mihin edellinen jäi.

Vintage-kello lahjana

Kello on yksi harvoista lahjoista, joka paranee iän myötä sen sijaan että menettäisi arvoaan. Taskukello ketjuineen sopii kolmiosaisen puvun täydentäjäksi häihin tai pyöreisiin merkkipäiviin, kun taas ohuempi 1950-luvun rannekello toimii arkisempana, joka päivä käytettävänä lahjana. Vintage-lahjat tästä valikoimasta on koottu juuri näitä tilanteita varten, ja jokaisen kellon mukana tulee lyhyt kuvaus koneistosta ja arvioidusta valmistusvuosikymmenestä, jotta lahjan saaja tietää tarkalleen, mitä hän saa käteensä. Sama koskee koko valikoimaa: emme kirjoita yhtä yleiskuvausta sadalle kellolle, vaan merkitsemme jokaisen yksilön oman kunnon, koneiston ja alkuperän erikseen.